MÁŊGA SÁMEGIELA

Sápmelaččat leat dat álgoálgosaš olbmot Davvikalohttas ja sámegiella hupmo Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas. Odne leat sulli 100.000 sápmelačča, ja 30% sis hupmet sámegiela ja 10% čállet sámegiela. Dan dihte go sámegiella gullá suoma-ugralaš giellabearrašii dat lea hui earálágan go eará davvriikkalaš gielat, nu go maiddái ungáralašgiella ja suomagiella. Sámegielas, nu go suomagielas, deattuhuvvo vuosttaš stávval sánis. Leat nu stuora erohusat sámegielain ahte daid sáhttá juohkit logi iešguđetge giellajoavkkuide. Erohusat sáhttet leat seamma stuorrat go gaskkal dárogiela ja islándagiela.

Davvisámegiella lea dat stuoramus giella ja dat geavahuvvo eanas sápmelaččain Norggas. Daid logi sámegiel giellajoavkkuid sáhttá juohkit guovtti joavkkuide; oarjesámegiella ja nuortasámegiella. Davvisámegiella, julevsámegiella, lullisámegiella, bihtánsámegiella ja ubmisámegiella gullet oarjesámegillii. Anárašsámegiella, skoaltasámegiella, áhkkilsámegiella, gielddasámegiella ja darjjesámegiella gullet nuortasámegillii. Seamma ládje go ruoššagielas, gielddasámegielas atno kyrillalaš alfabehta, dan bottas go dain eará sámegielain atno latiinnalaš alfabehta – nu go maiddái dain eará davviriikkalaš gielain. Lassin geavahuvvot dát bustávat dain iešguđetge giellajoavkkuin:

• Lullisámegiella: Ïï
• Julevsámegiella: Áá Ŋŋ
• Davvisámegiella: Áá Čč Đđ Ŋŋ Šš Ŧŧ Žž
• Anárašsámegiella: Áá Ââ Ää Čč Đđ Šš Žž
• Skoaltasámegiella: Áá Ââ Čč Ʒʒ Ǯǯ Đđ Ǧǧ Ǥǥ Ǩǩ Ŋŋ Õõ Šš Žž Åå Ää

RIKKIS LUONDOGIELLA

Sámit leat eamiálbmot ja sámegiella čájeha ahte sápmelaččain lea erenoamáš oktavuohta luondduin. Sámegielas leat ollu sánit mat govvidit luonddu ja elliid – dat lea leamaš ávkkálaš sápmelaččaide bivdo-, guolástan- ja loddenoktavuođas. Ovdamearkka dihte gávdnojit badjel 300 sáni muohttagii ja jikŋii.

Sámi giellajoavkkuin eai leat grammatihkalaš sohkabealit, ii ge mearriduvvon ja mearrikeahtes artihkal. Sámegiella lea verbálalaš giella ja čilge bures “lihkastagaid”. Go rievdadat loahpa vearbbain, rievda mearkkašupmi sánis ja don sáhtát čilget juste maid oavvildat. Geahča sáni ‘njuikut’. Jus rievdadat: ‘Njuiket’ mearkkaša ahte don njuiket dušše oktii. ‘Njuikkodit’ mearkkaša njuikut bissovaččat. ‘Njuikestit’ lea go njuike oanehaččat dahje ii nu bajás, dušše oktii.

RAHČAMUŠ SUODJALIT GIELA

Sámi gielain lea leamaš garra dilli. Erenoamažit Norggas, gos eanas sápmelaččat orrot, leat eiseváldit vuosttaldan sámegiela ovdáneami ja bisuheami. Ahte sámegiella politihkalaččat lea leamaš dárogiela vuolde lea váikkuhan giela ollu, ja lea dagahan ahte máŋga dat iešguđetge sámegielat leat jávkamin.

Gáibiduvvo ollu rahčamuš vai doalahit unnitlogugiela eanetlogugiela bálddas. Odne bargo viššalit vai suodjalit ja nannet sámegielaid. Dál geahččalit jođihit dakkár giellapolitihka, nu go Islánddas maiddái, gos ráhkaduvvojit ođđa sánit ja dajaldagat, dan sajis go atnit olgoriikalaš ja eanetlogugiela loatnasániid. Sámegielas lea dál nannoset sadji lágaid ja ásahusaid dihte mat galget suodjalit giela. Suohkaniin gos sámegiella lea almmolaš giellan lea vejolaš gáibidit oahpahusa sámegielas ja sáhttá maid vuordit ahte lea vejolaš geavahit sámegiela go gulahalla almmolaš ásahusain.

BUOHTASTAHTE GIELAID

Dat teaksta lea jorgaluvvon buot eará davviriikkaid gielaide.

Ruoŧŧelaččat, dáččat ja dánskkalaččat impirdit guhte guimmiid obba buorit. Sis lea váddasit Islánddagielain, vaikko islánddagiella lea sullasas dan davviriikalaš gielain mii ságastuvvui duhát jagi áigi. Islánddagiela lagamus sohka lea Fearagiella, muhto gielat eaba leat nu lahka ahte islándalaš ipmirda fearalačča váttisvuođaid haga.

Suomagiella muitthua estagiela, muhto gávdnojit maid ovttaláganvuođat sámigielain. Sikhe suoma- ja sámigielas sáhttá ovdamerkka dihte ráhkadit guhkes sániid sojahangehčosiiguin. Muhto mii guoská guhkes sániid de Ruonáeatnangiella lea erenomáš. Go eará gielat dárbbahit olles cealkkaga de muhtimin lea nuogis dušše ovtta sániin ruonáeatnangillii.