Elämme aikaa, jolloin kansainvälisen politiikan muuttuneet olosuhteet ja Ukrainan sota vaikuttavat merkittävästi Pohjoismaiden turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen, erityisesti alueemme geopolitiikan vuoksi. Mutta miten nykyinen aikakausi eroaa toisen maailmansodan jälkeisestä ajasta sekä kylmän sodan aikana ja sen jälkeen vallinneesta tilanteesta? Miksi Ruotsi ja Suomi liittyivät Natoon vasta vuonna 2024, vaikka Tanska, Norja ja Islanti ovat olleet jäseniä jo vuodesta 1949? Entä millaisia yhtäläisyyksiä ja eroja on siinä, miten kriisitilanteisiin valmistauduttiin kylmän sodan aikana verrattuna nykypäivään?

Kaikissa Pohjoismaissa on yleistä käyttää kansallispukua, joka on sidoksissa kansalliseen identiteettiin. Tämä näkyy erityisesti Grönlannissa, Norjassa ja Ruotsissa sekä saamelaisten keskuudessa ja Ahvenanmaalla. Tanskassa perinne on harvinaisempi, mutta sitä esiintyy joillakin paikallisilla alueilla, kuten Fanøssa, joka sijaitsee Pohjanmerellä lähellä Saksan rajaa. Siellä paikalliset pukeutuvat Fanøn pukuun kyläjuhlien aikaan.

Kalankasvatus on viime vuosina lisääntynyt merkittävästi useassa Pohjoismaassa, mikä on johtanut huomattavaan talouskasvuun. Samalla tämä tuotantomuoto voi kuormittaa ympäristöä, erityisesti vesistöjä, mikä voi johtaa vesieliöiden monimuotoisuuden huomattavaan vähenemiseen.