Nordisk Rådi pisortatigoortumik Nordiske Samarbejdemut ilaavoq, taannalu nunarsuarmi suleqatigiinnerni pisoqaanersaavoq.
Suleqatigiinnermi Danmark, Finland Island, Norge kiisalu Savalimmiut, Kalaallit Nunaat aamma Åland ilaapput. Danmark, Island Norge aamma Sverige Nordisk Rådimut 1952-mi Nordisk Rådip pinngortinneqarnerani ilaasortaalerput. 1955-mi Finland ilaasortanngorpoq, Ålandilu 1970-mi Kalaallit Nunaallu 1984-mi ilaasortanngorlutik.
Nunani avannarlerni suleqatigiinnermi politikki, aningaasat piorsarsimassuserlu tunngavilerneqarput. Tunngaviusoq tassaavoq nunani avannarlerni suleqatigiinnermi nunani avannarliit taakkualu innutai pillugit piffinni ataatsimut naleqartitsinissap ukkatarineqarneri. Nunani avannarlerni ataatsimoornerup Nunat Avannarliit nunarsuarmi pissaaneqarlutillu europamiuni nunarsuullu sinnerani annertuumik peqataanissaannut suliniutigaa. Nunat akorngini ataatsimut naleqartitat Nunat Avannarliit nunarsuami nutaaliornermi nuammillersinnaasutullu inissisimaneranut nukittorsaaqataasuupput.
Sorsunnersuup Aappaata kingunerani politikkeriusimasut/naalakkersuisuusimasut nunat tamalaat suleqatigiinnissaat sulissutigisimavaat. Tassani piffimmi FN pinngortinneqarpoq, Europarådet pilersinneqarpoq EU-mullu aqqutit nutaat siulliit pilersinneqarlutik. Ilutigalugu nunat avannarliit qanimut suleqatigiinnerunissaat pillugu oqalliserpassuaqarsimavoq. Tamanna pillugu 1952-mi Nordisk Rådi pilersinneqarpoq.
Pisortatigut nunat avannarliit suleqatigiinnerat Nordisk Ministeråd iluani ingerlanneqartarpoq, tassani naalakkersuisut, Nordisk Rådimi naalakkersuisut oqalliffigisartagaanni suleqatigiittarlutik. Nordisk Rådip nuaani suleqatigiinnermut naalakkersuisut, nunani avannarlerni isumaqatigiissut tunngaviusoq "Helsingforsaftalen" malillugu statministerit avannarlerniit apeqqutit ingerlattarpaat. Nordisk Rådi 1952-miilli suliniuteqarlutillu siunnersuisarsimapput siulliullutillu pisortatigoortumik nunani avannarlerni ingerlanneqartuni sulianik suliarinneqqaartarsimallutik.
Nordisk Rådip ilaasortai rådsmedlemmerinik taaneqartarput. Nunat avannarliit nunaanni naalakkersuisunit toqqarneqartarput, taamaasillutillu Nordisk Rådimut partiit pingasut assigiinngitsut malillugit toqqarneqartarlutik. Danmark, Finland, Norge aamma Sverige tamarmik immikkut 20-nik rådsmedlemmeqarput. Danmarkimiit aallartitat marluk Savalimmiuniit Kalaallit Nunaanniillu pisarput, kiisalu Finlandimiit marluk aallartitat Ålandimeertarlutik. Islandi arfineq-marlunnik ilaasortaqarpoq. Nordisk Rådimut toqqaannartumik qinersisoqarneq ajorpoq. Rådi 87-nik ilaasortaqarpoq. Nordisk Rådi siulittaasoqatigiinnit, Nunat Avannarlerneersunit aqunneqarpoq.
Nordisk Rådimi ilaasortat apeqqutit aammalu nunani avannarlerni suleqatigiinnerup ineriartornera statminister peqatigalugu ukiumut ataasiaq topmødernermi Nordisk Rådip ataatsimiinneranut atatillugu oqallittarput. Taassumap saniatigut pisartumik ataatsimiinnermi sammisamullu tunngatillugu ataatsimiinnermi Nordisk Rådi aalajangersimasumik ataatsimiititaliani, suleqatigiinni siulittaasoqatigiinnilu ataatsimiittarpoq. Taakkunani ataatsimiinnerni marluusuni nunani avannarlerni rådsmedlemmit pissutsit pillugit Nordisk Rådip nunat avannarliit naalakkersuisoqarfiini iluarsaanneqartussatut kissaatigisai aalajangertarpaat. Tulliuttut Nordisk Rådimi politikkikkut sulinerit ataatsimiititaliani partiinilu ingerlanneqartarput.
Pisartumik ataatsimiinnermittaaq præsidenti, vicepræsidenti ataatsimiititaliallu ilaasortai ukiumut aggersumut qinerneqartarput. Præsidenteqarneq ukiut tamaasa nunanit paarlakaanneqartarpoq. Pisartumik ataatsimiinneq Nordisk Rådip præsidenteqarfiani pisarpoq. Sammisamut tunngatillugu ataatsimiinneq nunami siulittaasoqarfimmi upernaat tamaasa pisarpoq. Præsidenteqarfinni tamani præsidentip programmia allassimasarpoq, taannalu Nordisk Rådip sulissutiginissaanut sammiveqarpoq.
Taassumap saniatigut Nordisk Rådi sulisartunit ataatsimiititaliaanit, sulisartunit soorlu killeqarfiup akornguteqannginnissaanut aammalu missingersornermut aqutsisunit eqimattani kiisalu ataatsimiititalianit marlunnit pivoq: Kontrolkomiteen aamma valgkomiteen. Nordisk Rådi allatsimit, Nordisk Ministerrådip allattaa peqatigalugu Københavnimi inissisimasumit sullinneqartarpoq.
Taassumap saniatigut Nordisk Rådittaaq Sekretariatkollegietimit sullinneqartarpoq.
Sekretariatkollegiet nunagisamit allatsitut aallartitanit, nunat avannarliit naalakkersuisuinit, partiit allattaannit, Ungdommens Nordisk Rådimit aammalu Nordisk Rådssekretariatimiit pisarput.
Nordisk Rådip suliaanut tunngatillugu uppernarsaatit aalajangiisut:
Helsingforsaftalen 1962-imeersoq, nunallu avannarliit suleqatigiinnerinut pisortatigut isumaqatigiinnermut tunngaviliisuusoq.
Nordisk Rådittaaq Norden pillugu nunat tamalaani sulisarpoq:
Tamanna Nunat Avannarliit silataanni suleqateqarnermik paasineqassaaq. Nunat Avannarliit qaniginerpaasatut eqqarlerisaat tassaapput nunat tamalaat suleqatigisat, soorlu Baltisk forsamling, Vestnordisk råd, Arktisk parlamentarikerforsamling aamma EU-parlamenti.
Nordisk Rådi sulerisarpa?
Præsidium/Ataatsimiisitaliaq
Nordisk Rådip Præsidiumia ukiumut ataatsimiinnerni, ataatsimiititaliani pingaarnertut aalajangiisuusarput isumalioqatigiissitarlu sinnerlugu aalajangiisinnaasuulluni. Præsidium isumalioqatigiinni atugassiani assigiinngitsuni aqutsillunilu ataqatigiissaarisarput, politikkikkullu aammalu allaffissornikkut apeqqutit pingaarnerit akisussaaffigalugit, aaqqissuusisimanermi pilersaarutit missingersuutillu suliarisarpai aammalu nunanut allanut politikkimilu isumannaallisaanikkut apeqqutit tigusarlugit. Præsidium 15-inik ilaasortaqarpoq kiisalu præsidenteqarlunilu vicepræsidenteqarpoq.
Nordisk Rådip suliassatigut ataatsimiititaliaa
Nordisk Rådimi politikkikkut suliassat ingerlaavartut suliassatigut ataatsimiititaliani partiinilu ingerlanneqartarput. Politikkikkut apeqqutit tamarmik nunanut allanut aammalu isumannaallisaanermut politikkimut tunngasut apeqqutit minillugit, Præsidiumit akisussaaffigisai, isumalioqatigiiffiup suliassatigut ataatsimiititaliaasa ilaannit suliarineqartarput. Nordisk Rådip ataatsimiititaliaa 18-nik, oqaaseqartittakkaneersut ilanngullugit ilaasortaqarpoq, taakku oqaaseqartittagaqarlutillu sinniiseqarput. Ataatsimiititaliami ataatsimiinnerit tamanut ammasuusanngillat. Ataatsimiinnerilli paasiniaaqatigiinnerillu ilaasortaanngitsunut immikkullu qaaqqusanut ammasuukkajupput. Nordisk Rådip ilaasortat siunnersuutaannik saqqummiussinerit sakkussarisaata ilagaat. Præsidium aamma ataatsimiititaliaq (arlaannaalluunniit imaluunnit ataatsimut) siunnersuuteqarsinnaapput. Taakku præsidie- imaluunniit udvalgsforslaginik taaneqartarput. Kontrolkomité siunnersuummik saqqummiussigaangat, siunnersuutit komitéforslaginik taaneqartarput. Partiininngaanniit siunnersuummik saqqummiussigaangat, siunnersuutit medlemsforslaginik taaneqartarput.
- Siunnersuut
Ingerlaatsimi siunnersuutit, Nordisk Rådip ilaasortaanit, partiiniit, sinniisinit, ataatsimiititalianit præsidiumimiilluunniit ataatsimit amerlanerusuniilluunniit tunniunneqartartunit, aallartissutigineqartarput - Ataatsimut ataatsimiititaliamiluunniit saqqummiineq
Siunnersuutit ataatsimiititaliami, præsidiumimi imaluunniit Nordisk Rådimut tamarmut ataatsimut ingerlatsinermi siullermeerlutik saqqummiunneqartarput. - Ataatsimiititaliap suliarinera
Saqqummiineq oqallinnerlu siulleq pereeraangat, ataatsimiititaliami siunnersuutip eqqarsaatiginerata allannera pisarpoq. - Ingerlatsinerup aalajangernera
Naggataatigut eqqarsaatiginninneq Nordisk Rådimi ataatsimiinnerup ingerlanneqarnerani oqallisigineqartarpoq. Nalaatsornermi aalajangiinerit inerniliussat præsidiumimi ingerlanneqartarput. Eqqarsaatiginninnerit ataatsimut amerlanerussuteqartuni akuerineqariaraangata, tammatsaalineqartarpoq nunanilu avannarlerni naalakkersuisoqarfinnut aamma/imaluunniit Nordisk Ministerrådimut, tammatsaaliussamik namminneerlutik aalajangiisussatut inissittussanut nassiunneqartarput.
Nordisk Rådip ataatsimiitialiaa, december 2022-miit:
Ilisimasaqarnermut Piorsarsimassutsimullu Ataatsimiisitaliaq (Udvalget for Kundskab og Kultur)
Ataatsimiititaliami uani sammisat suliallu piorsarsimassutsimut, ilisimatuutut misissuineri aamma ilinniartitaaneq, atuarfiit, inersimasunut ilinniarfiit ingerlariaqqiffiillu aammalu inuiaqatigiinnut paasititsineq - ilaatigut oqaatsit suleqatigiissutiginerinut, tusagassiutit nutaanut, piginnaasanik ineriartornermut aammalu nutaaliornermut ilinniarfeqarfinni sulianik suliaqartarput.
Ataatsimiisitaliattaaq inuinnaat aammalu piumassutsiminnik suliallit , tassani taakku marluk tamat oqartussaanerani inuiaqatigiit atugarissaarfiusut iluanni pingaaruteqartutut innerat peqqutaaneratigut suliaqarfigisarpai. Eqaarsaarneq, oqaatsit, isiginnaagassiat tusagassiutillu, eqqumiitsuliat piorsarsimassutsillu naliginnaasut amerlasuunillu pissusillit, kiisalu meeqqat inuusuttullu piorsarsimassusaat ilaatigut Ilisimasaqarnermut Piorsarsimassutsimullu Ataatsimiisitaliamit suliaqarfigineqartarputtaaq.
Nunat Avannarliit Piujuartumut Ataatsimiisitaliaq (Udvalget for Holdbart Norden)
Ataatsimiitialiami uani sammisat suliallu avatangiisinut pinngortitamullu, nunap pissarititaanut – ilaatigut nunami pissarititat nunaateqarnermi, aalisarnermi orpippassualerinermilu atorneri suliarineqartarput. Silap pissusaanuttaaq apeqqutit suliat pingaarutillit ilagaat – ilaatigut silap pissusaata allanngornerani kingunerit, Nunat Avannarliit avannarpasinnerpaavini sunniisartut. Assersuutaasinnaavoq Kalaallit Nunaanni sermersuup aakkiartornera, nunarsuarmuttaaq kinguneqartoq, soorlu silap pissusaata kinguneranik qimaasut eqqarsaatigalugit. Atuisut pisinnaatitaaffii, aalisarnermi nakkutiginninneq, nunaateqarnermi politikki, inuuniutit, atomimut isumannaallisaaneq, pinngortitat inuuneri assigiinngiiaartut aamma piorsarsimassuseq, tassaapput Nunat Avannarliit Piujuartumut Ataatsimiisitaliami qulequttat sammisallu suliarineqarartut. Suliat, qulaani eqqaaneqartuni, nunani avannarlerni nunarsuarmilu unamminartut taakkununngalu aaqqiissutinut tunngapput.
Nunat Avannarlerni Alliartornermut Ineriartornermullu Ataatsimiisitaliaq (Udvalget for Vækst og Udvikling i Norden)
Ataatsimiitialiami uani sammisat apeqqutillu suliffeqarfeqarfinnut, inuussutissanut, niuernermut aamma sanaartornermut, killeqarfiit aporfiisa akiorniarnerinut, angallannermut aammalu angallannermut isumannaallisaanermut tunngasut suliarineqartarput. Nunani avannarlerni suleqatigiinneq annertuumik suliffeqarfeqarfiup iluani kiffaanngissusilimmik ingerlasinnaanermut tunngavoq. Killeqarfiit aporfiisa akiorniarnerata innuttaasut, nunat killingi akimorlugit, ilinniarnissaat aamma sulinissaat ajornannginnerulersippaat. Ilaatigut ataatsimiisitaliamit aningaasaqarnermut aningaasanillu aqutsinermut politikki – ilaatigut ilisimatuutut misissuinermi, sanaartornermi niuernermilu killissarititat, taakkunanilu sivitsuinerit, Nunat Avannarlerni niuernerup tungaasigut kiffaanngissusilimmik ingerlasinnaaneq, suliarisarpai. Sumiiffimmi aammalu aaqqissuussaanerup politikkiani, attaveqaatit aamma IT-lerineq Nunat Avannarlerni Alliartornermut Ineriartornermullu Ataatsimiisitaliamit suliaqarfigineqartarputtaaq.
Nunat Avannarlerni Atugarissaarnermut Ataatsimiisitaliaq (Udvalget for Velfærd i Norden)
Nunat Avannarlerni Atugarissaarnermut Ataatsimiisitaliaani uani nunani avannarlerni atugarissaarnermut iluseq pingaartinneqarpoq. Ataatsimiisitaliamit aningaasatigut aaqqiissutit attartuut, aammali piujuartitsisut ujartortarpaat. Ataatsimiisitaliap meeqqat, inuusuttut aamma utoqqaat isumassornerinut, ingerlaatsimut aporfiit kiisalu aalakoornartoq, aanngajaarniutit taakkununngalu apeqqutinut tunngasut qulequtaralugit suliaqarfigisarpai. Aammattaaq naligiisitaanermut, innuttaasut pisussaaffiinut, tamat oqartussaaneranut, inuit pisinnaatitaaffiinut aammalu pinerluttuliornermut akiuiniarnerit qulequttattaaq suliassarisarpaat. Peqatigiinnermi ilaalerneq, nuunnerit aamma qimaanerit ataatsimiisitaliamiipput, ilagalugit ineqarnermut politikki aamma Nunat Avannarlerni nunat inoqqaavisa atugassarititaat.
Nordisk Rådimi partiit ilaasortaasut saqqummiunneri:
Den Socialdemokratiske partigruppe
Partii Den Socialdemokratiske Nordisk Rådimi partiit annerpaat ilaanniippoq isumaginninnermullu tamat oqartussaaneranni (socialdemokrati) nunani avannarlernit tamanit aamma Savalimmiunit, Kalaallit Nunaanni Ålandimit aallartitaqarlutik.
Midtergruppen
Midtergruppen Nordisk Rådimi killilersuerusunnginnermi qeqqani inissisimasunit (centralliberale), piujuartitsisunit (grønne) aammalu kristumiussutsimut tamat oqartussaaneranit (kristendemokratiske) partiinit nunanit avannarlerneersunit kiisalu Savalimmiunit Kalaallit Nunaannit Ålandimiillu ilaasortaqarlutillu sinniisussaqarput.
Den Konservative gruppe
Den Konservative gruppe nunanit arfineq-marlunnit parteeqarfinnit, nunani avannarlerni tallimanit aammalu Savalimmiunit, Kalaallit Nunaannit Ålandimiillu ilaasortaqarpoq.
Nordisk Frihed
Nordisk Rådimi Nordisk frihed pillugu eqimattamit ilaasortat sinniisillu Danmarkimit, Finlandimit aamma Sverigemit katersortarpai. Eqimattap kiffaanngissuseqarneq, tamat oqartussaanerat aammalu nunat nammineertuunerinut isumassarsiaq tapersersorpai.
Nordisk Grønt Venstre
Nordisk Grønt Venstre Nordisk Rådimi nunanit avannarlernit kiisalu Savalimmiunit, Kalaallit Nunaannit Ålandimiillu saamerliit ilaasortaralugillu sinniisissaqarfigai. Nunat Avannarlerni partiit arfineq-pingasut eqimattap ilaasortaqarfigai.
Uden partigruppetilknytning
Partiit sisamat ilanngullugit partiinut atassuteqanngittut isumalioqatigiisitamit ilaasortaqarpoq.