Norden i Skolenip tunngaviusumik aningaasaliiffigitinnera, nunat avannarliit suleqatigiinnerannut atasuusumit Nordisk Ministerrådimit pisarpoq. Nunani avannarlerni piorsarsimassutsit assigiiaat oqaatsitigullu assigiinnik tunuliaquteqarneq, ataatsimoorussamik oqaluttuarisaaneq nunatigullu qaninneq nunat avannarlerni anersaakkut ataqatigiinneq, nunallu avannarliit pisortatigoortumik suleqatigiinnikkut akuerissallugu aaliangiussimasaat pilersippaat. Pisortatigoortumik nunani avannarlerni suleqatigiinnerit Nordisk Ministerrådimi aamma Nordisk Rådimi, Danmarkimi, Finlandimi, Islandimi, Norgemi aamma Sverigemi kiisalu Savalimmiuni, Kalaallit Nunaanni aamma Ålandimi pisarput.
Naalakkersuinikkut suleqatigiinneq
Nordisk Ministerrådi nunat avannarliit akorngini politikkikkut naalakkersuinikkut atugassiaavoq (Savalimmiuni, Kalaallit Nunaanni aamma Ålandimi naalakkersuisoqarfiit ilanngullugit). Nordisk Ministerrådi nunani avannarlerni ataatsimoorussamik iluarsiissutinik suleqatigiinneq atorlugu, ataasiakkaamik suliaqarneq atornagu, annerusumik inerneqartitsilluni suliaqartarpoq. Maannakkut anguiagarisaq malillugu 2030-mi Nunat Avannarliit nunarsuarmi piujuartitsinerpaallutillu peqataanerpaapput. Suliaqarfiit annertunerpaat tassaapput aningaasaqarneq, inuussutissarsiornikkut inuuneq, ilinniagaqarneq, ilisimatuussutsikkut misissuineq, piorsarsimassuseq, attaveqaatit, inatsisit pisinnaatitaaffiillu, avatangiisit pinngortitarlu, atugarissaarneq aamma naligiissitaaneq kiisalu nunat allat pillugit politikkikkut suleqatigiinneq. 1971-imi Nordisk Ministerrådi pilersinneqarpoq, ateqaatiminullu tunngatillugu ministerråd ataasiinnaanani ministerråd amerlasuunik imaqarpoq. Ministerrådeqarfiit assigiinngitsut politikkikkut sammisat tunngavigalugit, ministerrådip nunani avannarlerni sammisanut tulluuttumik ministereqarneri tunngavigalugit, katiterneqarneri allanngorartuupput.
Inatsisartutigut suleqatigiinneq
Nordisk Råd Nordisk Ministerrådimiit pisoqaaneruvoq. 1952-imi nunat avannarliit suleqatigiinneri siuarsarniarlugit aammalu nunat avannarliit inatsisartutigut suleqatigiinnikkut atugassiaattut pilersinneqarnikuuvoq. Nordisk Rådip inatsisartuisa siullerpaamik Nunat Avannarliit najugariffigilluarnissaannut, inuuffigilluarneqarsinnaanissaannut aammalu suliffigilluarneqarsinnaanissaannut kajumissuseqartippaat. Tamannattaaq Nordisk Rådimi siunnersuutigineqartartuni anguniakkat pingaarnersaraat. Siunnersuut timitalerneqartoq inuiaqatigiinnullu sunniuteqarluartoq tassaavoq nordisk pasunion, nunani avannarlerni inuiaqatigiivinut pas atornagu nunani avannarlerni angalasinnaalersitsisoq 1954-imilu atuutsilerneqarsimasoq. Nordisk Rådi qinikkanik 87-inik ilaasortaqarpoq. Danmark, Finland, Norge aamma Sverige tamarmik immikkut 20-nik ilaasortaqarput, Danmarkimiillu aallartitat marluk Savalimmiuneertarlutillu marluk Kalaallit Nunaanneertarput, Findlandimiillu marlunnik Ålandimiinngaanneersunik aallartitaqartarlutik. Islandi arfineq-marlunnik ilaasortaqarpoq. Ilaasortat nunat inatsisartuini issiasarput inatsisartuniillu partiiniit siunnersuutit malillugit toqqarneqartarlutik. Toqqaannartumik Nordisk Rådimut qinersisoqarneq ajorpoq.