Kalaallit oqaasii – soorlulimi legot katitigassat

Kalaallit oqaasii - imaluunniit kalaallisut nunaqartut nammineq taasarnerattuut – nunat avannarliit allat oqaasiiniit immikkooruteqarput. Tamanna assersuusiaq naqqaniittoq qiviaannarlugu malugisinnaassavat. Pingaarnertut immikkoorutaasut tassaapput oqaatsit amerlassusaat. Qallunaatut assersuusiaq 108-nik aammalu finskisut assersuusiaq 90-nik oqaatsinik imaqarput, kalaallisulli oqaatsit 72-iinnaallutik. Aappaatigut oqaatsit takisoorujuupput. Taakkunani arlaat paasisinnaavigit? Qanoq isumaqarpa paaseqatigiilluarsinnaapput? Imaluunniit oqaatigineqarsinnaammata?

Kalaallisut oqaatsit ikinnerit atorneqartarput, akerliganilli oqaatsit takisoorujussuusarlutik. Oqaatsit polysyntetiskiunerannut oqaatsit taamak takitiginerisa peqqutigaat. Assersuutigineqarsinnaavoq qimmersuaqarusunngilaq, tassa angisuumik qimmiuteqarusugani. Kalaallit amerlanerit oqaaseq taannarpiaq atornikuusimajunnanngilaat, kisianni taamaassagunik ajornanngitsumik oqaasinngorsinnaavaat. Oqaasertaaq paasisinnaavaat, oqaaseqaasianilu puttutissagaluarpat oqaatsip imarisai suussusersinissai ajornanngitsuunngilaq. Qimmeq isumaqarpoq qimmeq, suaq isumaqarpoq angisooq, gar isumaqarpoq peqarluni, nngi isumaqarpoq soqarani aammalu gusup kissaatiginninnermik isumaqarluni.

Kalaallit oqaasiisa akerlerluinnaraat kineserit oqaasii. Kineserit oqaasii uiguuserneqarpiarneq ajorlutillu naaneqanngingajapput. Oqaasilerinermi oqaatsit ilaartornagillu oqaatsinik allanik nalunaarsuutinik ilaartuineq ajorput, aappaatigulli ikkussuisarlutik. Kalaallisut oqaatsit uiguusersuinermik sannallit syntetiskemik (inuit pilersitaat) taaguuteqartarput, akerliganik kineserit oqaasii analytiskimik (misissuinermut tunngasoq) taaguuteqartarlutik.

Syntetiskiinnarnik imaluunniit analytiskiinnarnik oqaatsinik atuineq qaqutigoortorujussuuvoq. Oqaatsini tamangajavinni syntetiskit aamma analystiskit ilisarnaataat nanineqarsinnaapput. Assersuutigalugu svenskit norskillu oqaasiini naanerit aalajangersimasunermik imaluunniit aalajangersimasuunnginnermik takutitsisuusarput, tuluttulli oqaaseq the oqaatsimut susumut/susarmut aalajangersimasuunermik nalunaarsuisuusarluni. Akerliganilli svenskit siulleqqiuteqarpoq amerlasuunik namminiusinnaasunik, finskisulli naanerit oqaatsit nagguianut atassuserneqarneq ajortuupput.

Kalaallit oqaasiisa qaniginerpaasaat

Kalaallisut oqaatsit immikkuullarisuupput, taamaakkaluartoq oqaaseqarpoq allanik oqaatsitigut ilaqutaattut taaneqarsinnaasunik. Oqaatsit ilaqutariit taaguuteqarput eskimoisk-aleutiskimik, inunnillu 100.000-nik atugaapput, taakkunannga atuisut affai kalaaliullutik. Oqaatsit atuisuisa sinneri Avannaarsuaniik Ruslandimi Sibiriamiik Kalaallit-Nunaat aqqusaarlugu Canadamiik Alaskap Avannarsuanut Amerikap Avannaaniittumut siammarsimapput. Oqaatsit annerit tulleraat eskimoisk-aleutiskisut oqaasii inuktitut Canadami inunnik 20.000-nik atugaasut. Kalaallisut oqaatsit, inuktitut ukulu sinneri imminnut ima eqqaanartigipput allaat akunnerminni ajornaquteqanngitsumik imminnut paaseqatigiillutik oqaloqatigiissinnaallutik.

Taamaakkaluartoq kalaallit iluminni sumiorpalussutsimikkut imminnut paasiniarnerat ajornanngitsuinnaaneq ajorpoq. Kitaamiut tunumiullu oqaasii, nunap assigani ungasissusat eqqarsaatigalugu, eqqumiippallaanngilaq sumiuussutsit assigiinngerujussuarnerat. Kalaallit Nunaammi 2 mio. kvadratkilometeringajannik isorartutigaluni nunarsuarmi qeqertani annersaavoq.

Qallunaat oqaasii unammillertitsipput

1700-kkunni Kalaallit Nunaat Danmarkimiit nunasiaatigineqalermat kalaallisut oqaatsit qallunaat oqaasiiniit unammillerteqartorujunngorsimapput. Tamassumunnga pingaarnertut qallunaatut oqaatsit pisortatigut atuutilerneqarnerannut peqqutaavoq. Atuarfinni, oqaluffinni, sullinnikkut imaluunniit nunani aqutsisuni politikerit akornanni kalaallisut oqaluttoqannginnera peqqutigalugu oqaatsit taaguutillu nutaat ineriartortinneqarsimanngillat. Kalaallisut oqaatsit angerlarsimaffimmi inuttullu ulluinnarni atugaasussanngortutut inissikkiartulersimangaluarput.

Kisianni qallunaaqarsimavoq nunami oqaatsinik atorneqartunik soqutiginnittunik. Taakkua ilagaat Poul Egede, ajoqersuiartortup Hans Egedep ernera, meeraanermini nunatsinnut nuussimasoq qallunaallu kalaallisut oqaasiinik ilitsoqqussarineqanngittuni kalaallisut siullersaat ilaanniilluni ilikkarsimasoq. 1700-kkut qeqqani kalaallisut ordbogi siulleq aamma kalaallisut oqaasilerissutit siulliit saqqummersippai. Kingornatigut ordbogit oqaasilerissutsillu assigiinngitsorpassuit saqqummernikuupput. Kalaallisut oqaatsit Amerikallu Avannaani oqaatsit allat peqatigalugit, oqaatsit siullertut tunngavilersorneqarluarnikuupput.

Ukiuni kingullerni 40-ni kalaallit oqaasii nukittorsarlugillu atatiinnarneqarnissaat annertuumik suliniutigineqarsimapput. 1979-imi nunatsinni namminersornerulernerup pilersinneqarnerasigut kalaallisut oqaatsit pisortatigoortunngornikuupput. 2009-mi namminersornerulernerup namminersornermut allanngortinneqarnerani oqaatsisigut namminerisamik inatsiseqalernermi kalaallit oqaasii nukittornerulersinneqarnikuupput. Aamma suli ullutsinni kalaallisut oqaatsit pisortatigut nunatsinni oqaasituaapput, meeqqallu kalaallisut atuartinneqartarlutik. Kalaallit ilisimatusarfiannittaaq (Ilisimatusarfik) namminersornermilu aqutsinikkut (Inatsisartut) kalaallisut oqaatsit atorneqartarput. UNESCO-p kalaallit oqaasii aarlerinartutu isigai, oqaatsilli inissisimavia aatsaat taamak allanngujaattutut inisseqqatigipput. Ilaatigut kalaallit atuagaateqarnerat siuariaateqarujussuarsimavoq.

Una allaaserisaq nunani avannarlerni oqaatsinut tamanut nutserneqarnikuuvoq - aanalu kalaallisoortaa. Quppernerit misissuataarlugit assigiiaanik assigiinngissutsinillu nassaassarsiorfigikkit (ass. qallunaatut, norskisut il.il.).

Svenskit, norskit qallunaallu imminnut paaseqatigiilluarsinnaapput, Islandimiulli oqaasiinik paasinninnissaq ajornartorsiutiginerusarlugu, uffa ukiut tusindit matuma siorna Skandinaviami oqaatsinut Islandimiut oqaasii assingugaluartut. Islandimiut oqaasiinut qaninnerpaat tassaapput Savalimmiormiut oqaasii, taamaakkaluartorli oqaatsit ima assigiitsiginngillat Islandimiup Savalimmiormioq ajornartorsiuteqanngitsumik paasisinnaallugu.

Finskit oqaasii Estlandimiut oqaasiinut eqqaanarnersaapput, aammali saamiit oqaasiinut assingullutik. Assersuutigalugu, finskit oqaasiini saamiillu oqaasiini oqaatsit takisuunngorsinnaapput, naanerit oqaatsip nagguianut ilannguttakkat tapiliunneqarnerini. Kisiannili oqaatsit takisuut pineqartillugit kalaallit oqaasii immikkooruteqarluinnarput, tassami oqaatsit allat oqaaseqatigiit ilivitsut atorlugit oqaatigisaat kalaallisut oqaatsimik ataatsimik oqaatigineqarsinnaammata.