Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Suliaq pillugu atuakkiat
Ilinniaetitsunut ilitsersuut

Glemt password?

 

Anguniakkat

{{learningObjectiv.description}}

Suliaq tunniunneqarpoq

{{assignment.Index}} {{assignment.Type}}

Oqaaseqaat

Suliassat

{{assignment.Comment}}

Nipimik appissineq
print

Atomip nukinganik atuinermi iluaqutit ajoqutaasinnaasullu

Fordele og ulemper ved kernekraft

Ulluni makkunani atomip nukinga atorlugu nukissiorneq sammineqangaatsiarpoq. Atomimmi nukinga atorlugu nukissiorneq teknologiip tungaatigut ilisimaneqarpoq sukkasuumik sunniuteqarluartumillu annertuumik nukissiorsinnaasutut. Nukissioriaaseq ikummatissanut nunap sinnikkuinik atuinermiit sanilliullugu co 2-mut innarliineq ajorpoq. Atomilli nukinga atorlugu nukissioriaaseq akerlerineqartaqaaq , sualummik 2011-mi Japanimi Fukushimami atomip nukinga atorlugu nukissiorfimmi ajutoortoqarnerata kingorna. Maanna nunat arlallit , ilaatigut Sverige aammalu Noorlliit nunaat, nukissiorfitik atomip nukinganik atuisut matusalersimavaat. 

 

Illersuisut

Illersuisut isumaqarput atomip nukinga atorlugu nukissioriaaseq pinngortitamut avatangiisinullu innarliinngimmat co 2 -millu aniatitsinngimmat pitsaasuusoq. Eqqaaneqartorlu alla tassaavoq pilersuinissamut sillimaneq , pingaaruteqaqaarlu inuiaqatigiit nukissiuutinik atuinissaannut pilersaarusiornermi.

 

Innaallagissiorfik ajutoorluni unittoorpat inuiaqatigiit unittuussapput. Atomip nukinga atorlugu nukissiorfinni urani ikummatissatut atorneqartarpoq , iluaqutigivaalu nunarsuarmi piffinni amerlasuuni urani nassaassaammat , akerlianilli nunarsuup pissarititaani aamaruutissat , uulia pinngortitallu gassia nunani ikitsuinnarni nassaassaallutik. Aammattaaq nunarsuarmi uranip ikummatissartaa ukiunut untritilinnut arlalinnut atuinissamut naammappoq. Ullumikkut uranip ikummatissartaata 1 procentiinnaa nukissiornermi atorluarneqarpoq , rteaktorinilli nutaanik sanaartortoqaleraluarpat 90 procentia tikillugu atorneqalissagaluarpoq. Tamannali annertuumik aningaasaliinernik pisariaqartitsissaaq.

Atomip nukinganik nukissiorfilorneq milliardit 15-it 25-villu akornanni naleqarpoq sanaartornerillu ukiut 15-it ingerlassalluni.

 

Illersuisullu pingajuattut taakkartortarpaat nukissioriaaseq innaallagissamik pilersitsisartoq akikitsuusoq aammalu uranip akianik eqqorneqartarnera annikitsuusoq. Nukissiorfiummi tamakkiisumik ingerlanneqarnerani uranip akianik 5 procentiinnarmik naleqarluni inissisimammat. Uulia , pinngortitap gassia aamaruutissallu 60 - 70 procentiata nalinga ingerlatsinermut naleqartarpoq. Taamaammat ikummatissat nunap sinnikuineersut akiisa nikilaartarnerat malugineqaqqajaanerusarpoq.

 

Siunissami brintip atugaanera nukissioriaatsit aaqqissuussaanerini pingaaruteqassaqaaq. Brintimimmik pilersitsineq atomip nukinganik nukissiorfimmi pilersitsinermiik ajornannginneroqaaq akikinneroqalunilu.

  

Akerliusut 

Akerliusulli isumaqarput atomip nukinga atorlugu nukissiorfiit ulorianartuusut , eqqagassanik raatiup qinngornertalinnik isumannaatsumillu toqqorneqarsinnaanngitsunik pilersitsisarmata. Uanilu eqqartorneqarput eqqagassat sakkortuumik raatiup qinngornerinik , inuillu peqqissusaannut innarliingaatsiarsinnaasut , aniatinneqarneri.

 

Isumannaatsumik eqqaaneq toqqorterinerlu , inunnillu maannakkut uumasunik kingulissatsinnullu ajoqusiinnginnissaa unammillernassaqaaq. Naatsorsuutigineqarpoq siunissami 500 meterimiik 1000 meterip tungaanut ititigisumi , soorlu nunap iluani qaqqani marramilu toqqorneqartalernissaat.   Pingaaruteqarluinnarporlununap sananeqaataani unerisimasuni nunamilu sajunneq ajortumi toqqorterinissaq. Aammattaarlu pingaaruteqarluinnarpoq imermik nunap ataaniittumik mingutsitsinnginnissaq.

 

Eqqakkat ukiuni tuusintilinni arlalinni ulorianaataarunnissaatalu tungaanut toqqoqqatinneqartassapput. Ilaatigut Finlandimi USA- milu assortuussutaavoq eqqartorneqarlunilu eqqakkat isumannaatsumik ukiut 10000- it imaluunniit 100000- it toqqortarineqassasut.

 

Akerliusullu aarlerisaarutigivaat ajutoorsinnaanerit , raatiup qinngorneranik aniatitsisinnaasut pinngortitamullu innarliillutik. Aammattaaq aarlerissutaaqaaq nunat atomip nukinganik nukissiuutillit ajornanngitsuaqqamik atomitalinnik qaartartorsualiorsinnaanerat.

  

Siunissamut  aaqqiagiinngissutit

Amerikkami kattuffik , NEI , atomillu nukinganik atuinermut illersuisuusoq , nalunaaruteqarpoq maajip qaammataa 2014- i nalaarlugu , nunarsuarmi atomip nukinga atorlugu nukissiorfiit ingerlasut 435 - viusut , taakkulu nunarsuaq tamakkerlugu innaallagiaqarneq 12 procentia nammakkaat. Nukissiuutinillu atuinermi sakkortuumik qaffariartoqarnerisigut ukiualunnguit ingerlaneranni 3 procentimik appariartoqarpoq , nunat Kinatut ittut innaallagissiortarmata ikummatissat nunap sinnikuineersut atorlugit. Aammattaaq nalunaaarutigineqarpoq nukissiorfiit 72- it sanaartorneqartut.

 

Nunani suliffissuaqarfiusuni atugaartuunilu nukissiorfiit amerlanerpaapput. Kinamili Indiamilu pilersaarutigineqarpoq atomip nukinga atorlugu nukissiorfiit annertuumik amerlilerneqassasut. Aamma Iranip aqutsisuisa atomip nukinga atorlugu nukissiorfiit amerlisarneqarnissaat naatsorsuutigaat. Tamannalu nunat killiit ajornartorsiutitut isigaat , tatiginngilaammi Iranip nukissiuutini eqqissisimasumut kisimi atussagaat. Ersissutigineqarpormi siooragineqarlunilu qaartartorsuarnik atomitalinnik sanaartortoqarnissaa tamannalu sakkortuumik aaqiagiinngittoqarneranik kinguneqarluni.

 

Norgemi qallunaallu nunaanni atomip nukinga atorlugu nukissiorfeqanngikkaluartoq nunat taakku nukissiuutit atomip nukinganeersut atugarivaat. Norgemi Danmarkilu Finlandimut Sverigemullu qanittunngguupput innaallagiamillu ledninginik attaveqarlutik. Sverigemi innaallagissiornerup 46 procentia erngup nukinganeerpoq , 45 procentia atomip nukinganiit , 8 procenti gassi , uulia aammalu aamaruutissaniit pinngorluni. Kiserngoruttorlu 1 procenti nukissioriaatsiniit allaanerusuniik , soorlu anorisaatiniit pilersinneqartarluni. Finlandimi atomip nukinga atorlugu innaallagissiorneq pingajorarterutaaniippoq , tassa 33 procentiulluni , erngup nukinganiit pilersorneqarneq 20 procenti , uuliap , gassip aamaruutissallu 47 procentii sinneruttut matussuseqqallugit.

 

Sverigimi siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu pilersaarutigineqarpoq nukissiorfiit atomip nukinganik inerlatillit matoorarneqarnissaat. Taamatuttaaq Noorliit nunaanni pilersaarutaalluni matoorinissaq. Kisianni Europami nunani ataasiakkaani atomip nukinga atorlugu nukissiorsinnaaneq utimut nukittorsarniarneqalerpoq. Soorlu Finlandimi , Frankrigimi taamatuttaarlu Tuluit nunaanni.

 

 

Loginerit takusaqarnerorusullutit

Suliassat

  • Toqqagassat amerlasuut

  • Sammisami suliaq

    • 1Sammisami suliaq

       

      Beskriv fordele og ulemper ved atomkraft. Hvad er din holdning? Skal vores energiforbrug i fremtiden dækkes af atomkraft i stedet for ved afbrænding af fossile brændsler

    • 2Sammisami suliaq

       

      Iran er et af de lande, som ønsker at energiforsyningen i fremtiden skal komme fra atomkraft. I Iran ønsker man derfor at opføre en mængde nye atomkraftværker. Der er mange vestlige lande bange for. Brug internettet til at søge efter f.eks.. ”Irans atomprogram” og undersøg hvorfor de vestlige lande er bange for, at Iran skal opføre atomkraftværker.


      Beskriv hvorfor og kom med din egen holdning. Hvor skal Iran få energi fra, hvis de ikke må opføre atomkraftværker?

  • Ikinngutigiittut klassi

    • 1Ikinngutigiittut klassi

       

      Kun to lande i Norden bruger atomkraft i energiforsyningen; Sverige og Finland. I Sverige har man vedtaget at stoppe udbygningen af atomkraft og nedlægge værker. I Finland har man i stedet valgt at satse på moderne teknologi, og opføre nye atomkraftværker, der udnytter energien langt bedre i brændslet.


      Aftal med jeres venskabsklasse, hvem der skal være modstandere og hvem der skal være tilhængere og lav hver jeres præsentation, som indeholder argumenterne enten for eller imod. Send præsentationerne til jeres venskabsklasse og gennemgå deres argumenter.