Tanskan kieli kuuluu germaanisiin kieliin ja sitä puhutaan Tanskassa sekä Tanskan itsehallintoalueilla Färsaarilla ja Grönlannissa, minkä lisäksi tanskalla on merkittävä asema toisena kielenä Islannissa. Islannissa, Färsaarilla ja Grönlannissa kaikkien koululaisten on opiskeltava tanskaa vieraana kielenä. Erityisesti Färsaarilla tanskan asema on vahva ja moni färsaarelaisnuori lukee jopa mieluummin kirjoja tanskaksi kuin omalla äidinkielellään fäärillä.

Ruotsi on Pohjolan suurin kieli kymmenellä miljoonalla puhujallaan. Kieli, jota sanotaan riikinruotsiksi perustuu murteeseen, jota puhuttiin Keski-Ruotsissa 1800-luvulla. Tämä murre on levinnyt koko maahan, vaikka muut murteet elävätkin vielä. Skoonen ja Gotlannin murre ovat esimerkkejä selvistä ruotsalaisista murteista. Skoonen murre on helppo tunnistaa sorahtavasta r-äänteestä, kun taas Gotlannin murteen tuntee vokaaliyhtymistä, niin kutsutuista diftongeista (esimerkiksi haust höstin (syksy) sijaan ja stain stenin (kivi) sijaan).

Norjan kielitilanne on ainutlaatuinen. Norjan kielellä on nimittäin kaksi kirjakieltä; bokmål ja nynorsk. Norjalaiset oppilaat saavat valita kumpaa niistä he haluavat käyttää pääkielenä. Tänä päivänä vajaa 90 % norjalaisista kirjoittaa bokmålia ja reilu 10 % kirjoittaa nynorskia.

Suomea puhutaan pääasiassa Suomessa ja se on noin 4,9 miljoonan hengen äidinkieli (90 %). Suomessa on kaksi virallista kieltä; suomi ja ruotsi (ruotsi on noin 300.000 suomalaisen äidinkieli - 5,3 %). Suomi on virallinen vähemmistökieli Ruotsissa, jossa on noin. 700.000 suomalaiset juuret omaavaa ihmistä. Puolet heistä puhuu suomea. Suomalaisia vähemmistöjä on myös Norjassa, Venäjällä ja Virossa.

Yksi asia, joka erottaa islannin muista skandinaavisista kielistä on aakkosten lukumäärä - 32 kappaletta, vaikka c, q, z ja w eivät ole edes mukana. Monessa vokaalissa on heittomerkki, kuten sanoissa árum, rót ja þúsund, ja niillä on oma äänne. Á äännetään diftongina /au/ ja ó äännetään kuten /ou/, kun taas ú äännetään kuten ruotsin o-äänne.

Fäärin kirjakielen kehityksessä tapahtui paljon 1700-luvun lopulla. Fääriksi kirjoitettiin paljon ja kielestä tehtiin suhteellisen laaja sanakirja, johon sisällytettiin sanojen tanskan- ja latinankieliset vastineet. Tämän lisäksi suullisena perinteenä sukupolvelta toiselle siirtyneitä kansanlauluja ja -tarinoita kirjoitettiin muistiin. Virallista fäärin kirjakieltä ei siihen aikaan vielä ollut olemassa, joten oikeinkirjoitus vaihteli kirjoittajasta riippuen ja perustui pääasiassa puhutun kielen äänteisiin.

Grönlanti - tai kalaallisut, kuten grönlantilaiset itse kieltään kutsuvat - ei muistuta mitään tuntemaasi kieltä. Sen huomaat ihan vain vilkaisemalla esimerkkitekstiä. Sanoja on vain 72, kun tanskankielisessä niitä on 108 ja suomenkielisessä 90. Toisaalta sanat ovat erittäin pitkiä. Ymmärrätkö niistä yhtään? Mitä tarkoittaa paaseqatigiilluarsinnaapput? Tai oqaatigineqarsinnaammata?

Saamelaiset ovat Pohjoiskalotin alueella elävä alkuperäiskansa, ja saamen kieliä käytetään Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa sekä Venäjällä Kuolan niemimaalla. Saamelaisia on noin 100 000, joista 30 % puhuu jotain saamen kieltä ja 10% käyttää saamen kirjakieltä. Saamen kieli poikkeaa huomattavasti skandinaavisista kielistä, sillä se kuuluu suomalais-ugrilaisiin kieliin, aivan kuten suomi ja unkari. Esimerkiksi suomen kielessä sanan painotus on ensimmäisellä tavulla. Saamelaiskielissä on niin monia erilaisia murteita, että ne jaetaan kymmeneen eri kieliryhmään, ja jotkut saamelaiskielet voivat olla keskenään yhtä erilaisia kuin suomi ja viro.