Teksti
Video
Pelit ja leikit
Kilpailu
Äänitallenne
Tehtävä
Tietokirjallisuus
Opettajan ohje

Unohtunut salasana?

 

Ruotsin kieli

Kieli: Ruotsi
Puhujien määrä: noin 10 miljoonaa
Muihin kieliin lainattuja sanoja: Ombudsman, smörgåsbord ja glögg

 

Pohjolan suurin kieli

Kymmenen miljoonan ihmisen puhuma ruotsi on Pohjolan suurin kieli. Niin kutsuttu riikinruotsi perustuu murteeseen, jota puhuttiin Keski-Ruotsissa 1800-luvulla. Monet murteen piirteet levisivät koko maahan, mutta eri alueilla puhutaan myös omia murteitaan. Skoonen ja Gotlannin murre ovat esimerkkejä selkeästi erottuvista ruotsin murteista. Skoonen murre on helppo tunnistaa sorahtavasta r-äänteestä, kun taas Gotlannin murteen tuntee vokaaliyhtymistä, niin kutsutuista diftongeista (esimerkiksi haust höstin (syksy) sijaan ja stain stenin (kivi) sijaan).

 

 

Katso esittelyvideo ruotsin kielestä

 

 

Kolmesataatuhatta puhujaa Suomessa

Ruotsi on suuri vähemmistökieli Suomessa ja maan toinen virallinen kieli. Suomalaiset koululaiset opiskelevat ruotsia ainakin kolme vuotta. Ahvenanmaalla ruotsin asema on niin vahva, ettei ahvenanmaalaisten tarvitse opetella suomea ollenkaan. Monelle ahvenanmaalaiselle onkin luonnollista muuttaa Ruotsiin lukion jälkeen. Monen pohjoismaalaisen on helpompi ymmärtää Suomessa puhuttavaa ruotsin murretta - suomenruotsia - kuin Ruotsissa puhuttavaa ruotsia. Se voi johtua siitä, että murre on lähempänä kirjakieltä. Sitä vastoin murteesta löytyy paljon sanoja, jotka tarkoittavat jotakin ihan muuta suomenruotsissa kuin riikinruotsissa. Suomenruotsin råddig (sotkuinen) onkin stökig Ruotsissa, semla (sämpylä) on fralla, en aula (aula) tarkoittaa ennemminkin sisäänkäyntiä kuin kokoontumissalia ja kila (etuilla, kiilata) on Ruotsissa tränga sig före.

 

Ruotsin ymmärtäminen

Ruotsalaisilla on tapana jättää pois kirjaimia ja yhdistää sanoja, kun he puhuvat. Vasaru? tarkoittaakin Vad sa du? eli Mitä sinä sanoit? Vaffschkaduntegåmä? tarkoittaa Varför ska du inte gå med? eli Mikset tule mukaan? Tottumattomalle korvalle tätä voi olla vaikea ymmärtää. Ruotsin kielessä on myös muutamia ääntymättömiä kirjaimia, esimerkiksi ensimmäinen konsonantti sanoissa hjälp (apu) djup (syvä) och ljum (laimea). G äännetään usein j-äänteenä, muun muassa etuvokaalin edessä. Kuuntele sanoja klikkaamalla niitä. Sje-äänteellä ei ole omaa kirjainta, vaan se kirjoitetaan erilaisilla konsonanttiyhdistelmillä, kuten sk-, sj-, stj- ja skj-. Vertaa esimerkiksi eri sanojen äänteitä skinka (kinkku), sjuttio (seitsemänkymmentä, stjärna (tähti) och skjuta (ampua).

 

Ruotsalainen puhetyyli on epävirallinen ja monet sanat muistuttavat slangia tai huolimatonta kielenkäyttöä. Kirjakieli on suhteellisen arkipäiväistä myös juhlavimmissa tilanteissa. Tervehdysfraasi Hej toimii kaikkialla, ja myös sanat kille (poika, poikaystävä), tjej (tyttö, tyttöystävä), fralla (sämpylä) ja fika (käydä kahvilla) ovat täysin hyväksyttyjä kirjakielessä.

 

 

Vertaa kieliä

Seuraava teksti on käännetty kaikille pohjoismaisille kielille. Etsi yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia klikkaamalla kielten sivuja. Tässä ruotsinkielinen versio:

 

Svenskar, norrmän och danskar förstår varandra ganska bra. De har större problem med isländska, trots att isländskan liknar det skandinaviska språk som talades för tusen år sedan. Isländskans närmaste släkting är färöiskan, men språken är inte så lika att en islänning förstår en färing utan problem.


Finskan påminner om estniskan, men det finns också likheter med de samiska språken. I både finska och samiska kan man till exempel skapa långa ord genom att lägga böjningsändelser till ordstammen. Men när det gäller långa ord är grönländskan i en klass för sig. Där andra språk behöver en hel mening räcker det ibland med ett enda grönländskt ord.

 

Voit kiinnittää huomiota moneen asiaan. Tässä pari esimerkkiä:

 

Ruotsinkielinen teksti on täynnä a-kirjaimia - 44 kappaletta! Tanskan- ja norjankielisissä teksteissä on vain 27. Tähän vaikuttaa muun muassa se, että substantiivin monikkomuoto on usein -ar (esimerkiksi svenskar och danskar, ruotsalaiset ja tanskalaiset), adjektiivit päättyvät monikossa a:han (esimerkiksi långa ord, pitkät sanat tai samiska språk, saamelaiskielet) ja verbin mennyt muoto päättyy usein -ade (esimerkiksi talade, puhui).

 

Sana exempel - esimerkki - kirjoitetaan x:llä kuten monet muutkin ruotsin kielen sanat. Norjan ja tanskan kielessä on tavallisempaa kirjoittaa -ks-.

 

Ruotsin kielessä on monta pitkää konsonanttiyhdistelmää - esimerkiksi sanassa ordstam - sanan vartalo. Näin pitkät konsonanttiyhdistelmät ovat harvinaisia monessa kielessä, etenkin suomessa (katso suomenkielinen esimerkki).

Löydätkö lisää esimerkkejä?

Kuvat

Svensk_flagg_1815.png