Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Suliaq pillugu atuakkiat
Ilinniaetitsunut ilitsersuut

Glemt password?

 

Anguniakkat

{{learningObjectiv.description}}

Suliaq tunniunneqarpoq

{{assignment.Index}} {{assignment.Type}}

Oqaaseqaat

Suliassat

{{assignment.Comment}}

Nipimik appissineq
print

Nukissaq geotermiskiusoq pillugu

Omgeotermi2.jpg

Nunarsuatta iluani itisuumi kissartorujussuuvoq, sumiiffiit ilaanni nunarsuup qaavata qanittuaniittumik. Innermik anitsisartunit gejserinillu takusarparput, lava imerpalasunngorluni aamma imeq uunartorjussuulluni. Kissarneq taanna najukkani kiassaatitut innaallagissiornermilu atorluarneqarsinnaavoq.

Islandimi innaallagissap pingajorarterutaa kiassaanerlu nunap iluani kissarnermit pinngortinneqarput, nunani avannarlerni allani nunap iluani kissarneq taamatut atorluarneqanngitsoq. Islandimi kissarneq ima ersaritsigaaq pissarsiariuminarlunilu ajornanngitsumik atorneqarsinnaalluni, kisianni nunarsuatta pissusissamisoortumik kissarnerata soqutigineqarnera siaruariartorpoq.

 

Nunarsuatta iluanit kissarneq


Nunarsuatta qeqqani, 6.300 kilometerinik itinerusumi kissarneq 5.000 gradinik kissartigaaq. Taamatut naatsorsorneqarpoq kinaluunniimmi suli taama ititigisumut nunarsuup qeqqanut qillerinikuunngilaq. 1970-imi russit ilisimasassarsiortut misileraalerput, nunarsuatta ’qalipaanut’, 15 kilometerinik ititigisumut assaaniarlutik. Ukiut 13-it ingerlanerini 12 kilometerinik ititigisumut pipput, tasamanilu 200 gradinik kiaqarpoq. Suli itinerusumut iluatsittoqarnikuunngilaq. Naatsorsuutigineqarpoq Nunarsuatta kissassusia kilometerit immikkut tamaasa 24 gradinik kiannerulersartoq qeqqa qanilliartortillugu. Taama kiatsigineranut nunarsuatta pinngoriartornera tunngaviuvoq, taamani silaannarsuarmit ullorissat anaat nakkakaammata. Taakku allaanngillat qaartartut kissassusermik qaffatsitisut nunarsuup qaava aatsillugu.

Pinngoqqaatit amerlanersaat, assersuutigalugit savimineq, nikkel aamma krom imerpalasunngorput sunalu imerpalasunngoraangat oqimaannerit naqqanut kivisarput – tassa nunarsuatta qeqqata tungaanut. Nikeriarneq suli nukissamik pilersitsivoq kissarnerlu suli qaffatsillugu. Ilutigitillugu qaleriiaarnerni qulliusut arriitsumik nilloriartorput ussissaatinngorlutillu. Nunarsuup iluani atortussiat – stoffit – ilaat radiumik qinngornertaqarput taamaattumillu avatangiisiminnik kissassaasuullutik. Taamaattumik nunarsuatta ilua ulloq manna tikillugu tassaavoq saffiugassat kissartorujussuit – naqitsineq annertooq pissutigalugu imerpalasuunngitsoq, manngertuusorli, naak savimineq 1.500 gradini aattartoq tassalu kissassuseq aaffissaanit suli 3.500 gradinik kissarnerugaluartoq.

 

 

Atuineq


Naatsumik oqaatigalugu nunap iluani kissassuseq atussagaanni periutsit marluk nassaassaapput. Sumiiffinni kissassutsip nunap qaavanut qaniffiusuni imeq kissartoq tikillugu qillerisoqarsinnaavoq. Taanna puilasuliamik tunisassiorfiusumik taaneqarsinnaavoq. Puilasumi naqitsinerup imeq aalarlu nunap qaavanut maqissavai. Aalap turbineq kaavitillugu ingerlassinnaavaa innaallagissiortillugu, imeq kissartoq najugaqarfinnut aqqutissiuunneqarsinnaalluni kiassaatissatut kissartutullu atugassatut. Naggataatigut imeq pinngorfimminut utertinneqarsinnaavoq, nunap iluani naqitsineq erngullu annertussusia taannaajuartillugit.
Nunap iluani kissarnerup atornerani periuseq alla tassaavoq kissarnermut pumpeliorneq, nunap qaavanit meterimik ataasiinnarmik itissusilimmi 7-8 gradinik tamatigut kissassuseqarnera atorniarlugu. Kissarnermut pumpemi imerpalasoq slangemi kaavissaaq 2 – 3 gradinik kissassuseqarluni nunap kissarneranut kissanneqartussanngorluni – soorlu assaannarnik arlaannik uunnaagaangavit. Stoffit marluk imminnnut attuumasut tamatigut imminnut kissasusermik nuutsitissapput, assigiimmik kissassuseqalernissamik tungaanut.
Kissassusermut pumpep iluani aalajangersimasumik imerpalasoqarpoq, nillarsaammik taallugu, kissassusermi appasissumi aalanngortartoq. Tamanna isumaqarpoq, imerpalasoq immaqa 5 gradiinnarni aalanngortartoq. Immaqa ilisimavat imeq 100 gradini aalanngortartoq, kisianni stoffit ilaat suli kissarnerusumi imaluunniit nillernerusumi aalanngortarput. Stoffi aalanngoraangami piginnaaneri allanngortarput. Assersuutigalugu naqitsineqalerlutik tamassumalu malitsigisaanik kissarnerulerlutik. Kissarnermut pumpemi tunngaviusoq taanna atorneqarpoq.
Allatut oqaatigalugu; nunap kissarnerata imerpalasoq gradinik ikittunnguanik uunnatsissavaa – kisianni aalanngortinnissaanut naammattumik – imaluunniit gassinngortillugu, eqqortumik taallugu. Gassi naqinneqassaaq 80 gradinik kissartigilerluni. Kissarneq taanna imermik kissaataassaaq, imermut kuuinnartumut kissaatitut imaluunniit kiassaatinik kissaasutut atorneqartussanngorlugu. Sulineq taanna uniffeqanngitsumik utertaqattaassaaq, nunap kissarnerata kissassuseq annikittunnguami kissannissaa isumagigaa.

 

 

Loginerit takusaqarnerorusullutit

Suliassat

  • Toqqagassat amerlasuut

  • Sammisami suliaq

    • 1Sammisami suliaq

       

      Vis med figurer og beskrivelser, hvordan der kan produceres elektricitet og varme ved hjælp af energien i jordens indre.

    • 2Sammisami suliaq

       

      Lav en planche over jordens geologiske aldre og forklar, hvordan varmen i jordens indre er opstået.

  • Ikinngutigiittut klassi

    • 1Ikinngutigiittut klassi

       

      Find billeder på internettet, som viser spor af den vulkanske aktivitet i det land, hvor I bor. Det er ikke kun i Island, at varmen fra jordens indre har efterladt sig spor i landskabet. Send billederne til jeres venskabsklasse og kommentér.